Jalkapallon MM 2022

• Uutisia Jalkapallon MM-kisoista
• Otteluohjelma
• MM-kisojen isäntämaa
• Televisiointi ja Live Stream
• MM Jalkapallo pelisysteemi
• Parhaat maalintekijät

Jalkapallon MM-kisat 2022 pelataan Qatarissa 21. marraskuuta – 18. joulukuuta 2022 välisenä aikana. Kyseessä on historian ensimmäiset talvella pelattavat MM-kisat. Isäntämaan sääolosuhteiden vuoksi kisat on pelattava talvella pelaajien terveyttä suojellakseen. Kesäisin lämpötila Qatarissa nousee yli 40 asteeseen, jonka myötä jalkapallon pelaaminen olisi pelaajille tuskaista ja terveydelle haitallista. Kisojen kesto on poikkeuksellisesti vain 28 päivää, kun tyypillisesti kisat kestävät 32 päivää.

Qatar sijaitsee Aasiassa, Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Qatar on yksi maailman vauraimmista maista pelkästään sen öljy- ja kaasuvarojen ansiosta. Maan pääkaupunki on Doha, jossa pelataan myös MM-kisoja useammalla eri stadionilla. Qatar Airways tarjoaa suoria lentoja Helsingistä suoraan Dohaan, eli mikäli jalkapallon MM-kisojen seuraaminen paikan päällä kiinnostaa, niin matkustus pelipaikoille sujuu helposti.

Kisojen isäntämaa on ollut kritiikin kohteena muun muassa Amnesty Internationalin toimesta. Qatarissa työntekijöiden olot ovat epäinhimilliset ja eri lähteiden mukaan yli 6500 muista maista tullutta työntekijää on kuollut Qatarissa sen jälkeen, kun kisat sille kymmenen vuotta sitten myönnettiin.

MM-kisat ovat järjestelyiden laajuudeltaan sen kokoinen projekti, että erilaiset työtapaturmat ovat varsin yleisiä, eikä kuolemiltakaan ole aina vältytty. Vertailun vuoksi on huomattava, että suurista tapahtumista esimerkiksi Brasilian olympiakisojen rakennusvaiheessa surmansa sai kymmenen työntekijää. Vancouverin ja Lontoon olympialaisten osalta vastaava lukema oli yksi. Tämä asettaa mittasuhteet sille, millaisista lukemista nyt Qatarin osalta puhutaan.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan kisoja varten oli tarkoitus rakentaa 12 stadionia, mutta aikataulujen sekä kustannusten pienentämisen vuoksi kisajärjestäjä on pyytänyt mahdollisuutta vähentää stadionien määrää. Toistaiseksi tiedossa on kahdeksan stadionia viidessä eri kaupungissa.

Tällä hetkellä tiedossa olevat stadionit ja pelipaikat ovat:

Lusail: Lusailin stadion
Al-Khawr: Al-Baitin stadion
Al-Rayyan: Al-Rayyanin stadion
Al-Wakra: Al-Wakran stadion
Doha: Kampusalueen stadion
Doha: Khalifan kansainvälinen stadion
Doha: Ra’s Abu Abbudin stadion
Doha: Al-Thumaman Stadion

Tarkemmat lohkojaottelut ja otteluista kertyneet pisteet löydät Lohkot -sivulta.

Jalkapallo Qatarissa

Kisojen isäntämaana toimivassa Qatarissa jalkapallo on vielä koko maailman mittakaavassa varsin pieni laji, vaikka sen ympärillä jo suuret rahat pyörivätkin. Sarjataso ei kestä vertailua maailman kärkeen, eikä maajoukkuekaan lukeudu maailman kärkipäähän tasoltaan. Qatarin jalkapallomaajoukkue on miesten FIFA rankingissa sijalla 51. Vertailun vuoksi Huuhkajat löytyy kyseisen rankingin sijalta 58.

Maan pääsarjana toimii Qatar Stars League. Sen hallitseva mestari on Al-Sadd. Sarjaa on viime vuosina hallinnut niin Al-Sadd kuin toinenkin suurseura Al-Duhail. Edellisen 11 kauden aikana vain kerran mestaruus on lipsahtanut näiden kahden joukkueen ulottumattomiin, kun kaudella 2015-16 kannua nosteli Al-Rayyan.

Suurimpia QSL:ssä pelaavia tähtiä ovat mm. kolumbialainen James Rodriguez ja Belgian Toby Alderweireld, joista kumpikin on edustanut maataan aina MM-kisoissa asti. Rodriguez teki lopullisen läpimurtonsa jalkapallomaailman tietoisuuteen MM-kisoissa 2014, jolloin hänet valittiin lohkovaiheen parhaaksi pelaajaksi. Kisojen jälkeen Real Madrid hankki Jamesin riveihinsä AS Monacosta noin 80 miljoonan siirtokorvauksella. Nykyisin Rodriguez edustaa Al-Rayaania.

Historian aikana QSL:ssä on nähty lukuisia legenda -statuksen omaavia pelaajia. Qatarin pääsarjan ensimmäisiin nimekkäisiin hankintoihin lukeutui Manchester Cityn nykyinen päävalmentaja Pep Guardiola. Myös espanjalaiset pelaajalegendat kuten Raul Gonzalez ja Xavi Hernandez ovat tähdittäneet Qatar Stars Leagueta. Barcelona -legenda Xavi toimii nykyisin seuran päävalmentajana.

Qatar ei ole maan historian aikana osallistunut vielä kertaakaan aiemmin MM-kisoihin. Nyt sille aukesi paikka kisoissa kisaisännyyden myötä.

Historia ja tilastot

Jalkapallon MM-kisojen historia ja alkuperä juontaa juurensa aina vuoteen 1904 asti. Tuona vuonna pystyyn laitettiin kansainvälinen jalkapalloliitto, joka sai nimekseen FIFA. Tuon liiton tehtävänä oli kutsua kokoon maailman parhaat jalkapallomaat ja järjestää näiden välillä MM-kisat.

Ensimmäiset kisat pelattiin vuonna 1930, vasta 26 vuotta FIFAn perustamisen jälkeen. Ensimmäisen kisaisännyyden sai Uruguay, joka myös voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden jalkapallon historiassa. Kisoissa erikoista oli se, että vaikka Uruguay lupasikin tarjota 100-vuotisen itsenäisyytensä kunniaksi eurooppalaisten joukkueiden matkakulut, nähtiin kisoissa kuitenkin vain neljä joukkuetta Euroopasta. Uruguayssa tämä eurooppalaisten joukkueiden nihkeys tätä avunantoa kohti otettiin henkilökohtaisesti, eikä Uruguay osallistunut vuonna 1934 ja 1938 Euroopassa järjestettyihin MM-kisoihin lainkaan. Kummatkin näistä Euroopassa pelatuista kisoista nimiinsä vei Italia.

Toinen maailmansota aiheutti 12 vuoden mittaisen tauon MM-kisojen järjestämiseen. MM-kisojen historiassa merkittävä käännekohta nähtiin vuoden 1950 kisoissa, kun ensimmäistä kertaa jalkapallon MM-kisat pelattiin nykyisinin käytössä olevalla sarja- ja lohkoformaatilla. Brasiliassa pelatuissa kisoissa myös Uruguay teki paluun kisoihin ja vei mestaruuden jälleen kerran nimiinsä.

MM-kisojen osallistujamäärä on kasvanut säännöllisin väliajoin historian aikana. Ensimmäisissä MM-kisoissa mukana oli 13 maata, vuonna 1934 kisat pelattiin 16 maan kesken ja neljä vuotta myöhemmin määrä pieneni yhdellä. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisissä pelatuissa kisoissa mukana oli vain 13 maata, mutta tämän jälkeen aina vuoteen 1982 asti kisat pelattiin läpi 16 maan kesken. Vuodet 1982 – 1994 kisat pelattiin 24 maan kesken, kunnes Ranskassa pelattuihin vuoden 1998 MM-kisoihin osallistujamäärä nostettiin 32 maahan. Tämä on myös nykyinen joukkuemäärä MM-kisoissa.

Qatarin kisat ovat toistaiseksi viimeiset 32 maan kesken pelattavat MM-kilpailut, kun vuoden 2026 kisoista alkaen kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi. Tämä muuttaa myös lohkoissa joukkueiden määrää, sillä nykyisten neljän joukkueiden lohkojen sijaan vuodesta 2026 eteenpäin MM-kisoissa tullaan näkemään 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.

MM-historian menestynein maa on Brasilia. Brasiliassa on päästy juhlimaan mestaruutta jo viisi kertaa MM-kisojen historiassa. Euroopan jalkapallon suurmaat Saksa ja Italia ovat juhlineet mestaruutta neljästi kumpainenkin, Saksan mestaruuksista kaksi on Länsi-Saksan nimissä. Kahden mestaruuden maita on useampi, näihin lukeutuvat Argentiina, Ranska sekä Uruguay. Uruguay onnistui voittamaan kultaa kaksissa ensimmäisissä kisoissa joihin se osallistui, tämän jälkeen Uruguayn maajoukkue ei ole mitaleille yltänyt, vaikka sen riveissä on nähtykin supertähtiä kuten Luis Suarez, Diego Godin sekä Edinson Cavani. Englanti ja Espanja ovat kumpikin voittaneet MM-kultaa kertaalleen. Suurin odotuksin jokaisiin arvokisoihin lähtevän Englannin edellinen ja ainoa mestaruus on vuodelta 1966.

Korkein yksittäisessä ottelussa nähty maalimäärä MM-kisojen historiassa on 12 maalia. Tällainen ottelu nähtiin 1950-luvulla, kun Sveitsi ja Itävalta ottivat mittaa toisistaan. Maalittomia otteluita historia tuntee useampia ja tällaisia on nähty myös todella tärkeissä otteluissa. Vuonna 2014 välieräottelu Argentiinan ja Alankomaiden välillä päättyi maalittomana, vaikka joukkueet tahkosivat kentällä täydet 120 minuuttia. Argentiina eteni finaaliin lopulta voittamalla Hollannin rangaistuspotkukilpailussa.

Hallitseva maailmanmestari on Ranska, joka voitti Venäjällä 2018 järjestetyt MM-kisat. Ranska voitti finaalissa Kroatian lukemin 4-2 maali-iloittelun jälkeen. Ranska näytti pariin otteeseen menevän ottelussa menojaan, mutta Kroatia kampesi itsensä kerta toisensa jälkeen mukaan. Mario Mandzukic toimi epäonnensoturina tehden oman maalin ottelun alkupuolella, mutta kroatialainen osui myös Ranskan verkkoon kertaalleen.

Finaalissa Ranskan viimeiseksi jääneestä neljännestä osumasta vastasi Kylian Mbappe, joka oli kisojen aikaan vasta 19-vuotias. Ranska siirtyi Mbappen maalilla 4-1 -johtoon, mutta Mandzukic kavensi tilanteeksi vain muutamaa minuuttia 4-2 ja noihin lukemiin päättyi myös vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen finaali.

Vuonna 2014 pelatuista Brasilian MM-kisoista jokainen muistaa parhaiten yksittäisenä otteluna varmasti Brasilian ja Saksan välisen semifinaalin. Saksa eteni finaaliin murskaten kisaisännät 7-1. Saksa iski ottelussa ensimmäisellä puoliajalla kuuteen minuuttiin käsittämättömän neljä maalia ja tauolle siirryttäessä tilanne oli jo 5-0. Tämä oli valtava isku Brasilian faneille, jotka odottivat kisaisänniltä Neymarin ja muiden tähtien johdolla sitä kuudetta maailmanmestaruutta.

Finaalissa nähtiin lopulta tasainen ja maaliton vääntö varsinaisen peliajan osalta. Saksan kanssa finaaliin eteni Argentiina, joka onnistui kaatamaan Alankomaat välierässä rangaistuspotkujen jälkeen. Ensimmäiset 120 minuuttia mentiin tuossa välierässä maaleitta.

Myös finaali näytti jo etenevän maalittomana kohti rangaistuspotkuja, mutta Mario Götze oli asiasta toista mieltä. Saksalainen iski pallon vaihdosta aiemmin sisään tultuaan pallon komeasti maaliin ja siirsi Saksan jatko-ottelun jälkimmäisellä puolikkaalla johtoon. Tuo maali riitti lopulta mestaruuteen saakka ja Saksa pääsi juhlimaan neljättä mestaruuttaan.

Jalkapallon EM-kisat oli ensimmäinen arvoturnaus, jossa Suomi oli mukana. Suomi jäi omassa Euroopan karsintalohkossaan kolmanneksi jääden viimeisellä ottelukierroksella Ukrainan, joka eteni jatkokarsintaan, taakse. Näin ollen MM-kisoissa Huuhkajia ei ole toistaiseksi koskaan vielä nähty.

Jalkapallon MM-kisat ovat perinteisesti liimanneet suomalaisia kesäisin TV-ruutujen ääreen seuraamaan maailman parhaiden pelaajien edesottamuksia maansa väreissä. Kesällä 2021 suomalaiset pääsivät nauttimaan myös Suomen otteista arvokisoissa, kun Huuhkajat oli mukana EM-kisoissa. Koko Suomi eli ja hengitti joukkueen matkassa.

Vaikka tulevat MM-kisat pelataankin kesän sijaan talvella, on niiden televisiointi tärkeässä roolissa. Vaikka lentäminen Helsingistä Dohaan onnistuukin yksinkertaisesti, eikä lentolipuista tarvitse välttämättä maksaa itseään kipeästi, valtava osa suomalaisista jalkapallofaneista tulee seuraamaan loppuvuonna 2022 pelattavat kisat kotisohvalta käsin.

MM-kisojen televisiointi vuonna 2022 tapahtuu Suomessa uudella tavalla. Siinä missä yleensä ollaan saatu nauttia YLEn tarjoamista laadukkaista studioista yksinoikeudella, on Qatarin kisoissa YLEn rinnalla myös toinen suuri tv-toimija toteuttamassa kisoja, kun myös MTV vastaa kisojen televisioinnista Suomeen.

YLE ja MTV ovat sopineet yhdessä otteluiden näyttämisestä siten, että osa otteluista tullaan näkemään MTV:n kanavilla ja osa C More -suoratoistopalvelussa ja loput YLEn kanavilla sekä YLE Areenassa. Kaikki ottelut tullaan esittämään suorana ja suomeksi selostettuna. Lisäksi jokainen ottelu on katsottavissa jälkilähetyksinä MTV:n ja YLEn suoratoistopalveluissa.

Tarkemmat lähetysaikataulut julkaistaan myöhemmin.

MM-kisat 2022 pelataan 32 joukkueen voimin. Kuten ylempänä kirjoitimme, näin ei ole aina ollut. Historian ensimmäisissä MM-kisoissa oli mukana vain 13 maata ja pitkään maailmanmestaruudesta miteltiin vain 16 maan voimin.

Vuonna 1998 pelatuissa Ranskan MM-kisoissa mukana oli ensimmäistä kertaa 32 joukkuetta ja samainen on joukkuemäärä myös Qatarissa pelattavissa MM-kisoissa. Qatarin kisat jäävät kuitenkin historiaan ainakin toistaiseksi viimeisinä kisoina, joissa mukana oli 32 maata. Vuodesta 2026 eteenpäin MM-kisoissa nimittäin tullaan näkemään 48 joukkuetta.

MM-kisoissa 2022 joukkueet jaetaan kahdeksaan neljän joukkueen alkulohkoon. Jokaisesta alkulohkosta jatkoon tiensä selvittää kaksi joukkuetta, eli yhteensä 16 joukkuetta lähtee taistelemaan maailmanmestaruudesta pudotuspeleissä. Pudotuspeleissä pelataan neljä kierrosta, jonka päätteeksi selviää uusi maailmanmestari.

Vuoden 2022 MM-futis on järjestyksessään toinen MM-turnaus, jossa mukana on Video Assistant Referee, eli VAR. Arvokisojen historiassa on nähty useita tapauksia, joissa kotikatsojat ovat hidastuksista voineet todeta tuomarien ratkaisut virheelliseksi. Joskus nämä virheet ovat tapahtuneet tärkeissäkin tilanteissa ja virheelliset tuomiot ovat pahimmassa tapauksessa ratkaisseet sijoituksia MM-kisoissa. Diego Maradonan ”Jumalan käsi”-tyyppisiä maaleja ei kuitenkaan enää pitäisi olla mahdollista hyväksytysti tehdä, ja siitä pitävät huolen videotarkistukset. Jalkapallofanit muistavat varmasti myös sen, kuinka Frank Lampard teki Saksaa vastaan komean maalin, jota ei kuitenkaan koskaan hyväksytty, sillä kukaan tuomareista ei nähnyt varmuudella pallon ylittävän maaliviivaa. Myöskään tällaisia tilanteita ei tulevaisuudessa MM-kisoissa enää nähdä, kiitos maaliviivateknologian.

MM-kisojen historiassa kovin maalintekijä on Saksan Miroslav Klose, joka on onnistunut maalinteossa huimat 16 kertaa. Klose ohitti tilastossa toisena olevan Ronaldon vuoden 2014 MM-kisoissa Brasiliassa, jotka siis päättyivät lopulta Saksan maailmanmestaruuteen.

Aktiivipelaajista eniten maaleja on saksalaisella Thomas Müllerillä, joka on tehnyt MM-kisoissa kymmenen maalia. MM-kisoissa 2022 siis tuskin tullaan näkemään ainakaan uutta kärkinimeä kaikkien aikojen maalitilastossa, ellei Müller saa Qatarissa huimaa vaihdetta silmään. Müllerin nouseminen edes Klosen kanssa vaatisi kuutta täysosumaa, joka vuoden 2018 MM-kisoissa riitti maalikuninkuuteen.

Hallitseva maalikuningas vuoden 2018 MM-kisoista on Harry Kane, joka painoi Englannin paidassa kuusi täysosumaa. Eniten maaleja yhdessä MM-turnauksessa on tehnyt ranskalainen Just Fontaine, joka teki vuoden 1958 kisoissa huimat 13 maalia. 2000-luvulla yhden turnauksen maaliennätys on Brasilian Ronaldolla, joka teki vuoden 2002 MM-kisoissa kahdeksan täysosumaa.