Jalkapallon MM 2026

• Uutisia Jalkapallon MM-kisoista
• Otteluohjelma
• MM-kisojen isäntämaa
• Televisiointi ja Live Stream
• MM Jalkapallo pelisysteemi
• Parhaat maalintekijät

Jalkapallon MM-kisat 2026 pelataan Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa kesä-heinäkuussa. Kyseessä on historian ensimmäiset MM-kisat, jossa nähdään mukana peräti 48 maata. Kisoja pelataan peräti 16 kaupungissa, joten futishuumaa on tarjolla ympäri Yhdysvaltoja, Meksikoa ja Kanadaa.

Pääosin turnaus pelataan Yhdysvaltojen puolella, koska 11 kisakaupunkia löytyy sieltä. Tarjolla on pelejä todella upeilla stadioneilla, koska moneen paikkaan mahtuu yli 70 000 ihmistä. Jos Qatarissa piti rakentaa kaikki tyhjästä, niin tällä kertaa pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia pelipaikkoja, joten pelipaikat ja stadionit tulevat olemaan viimeisen päälle komeita.

Isoin stadion on Meksikossa sijaitseva Estadio Azteca, joka vetää sisälleen 87 523 fania. Myös New Jerseyssä sijaitsevan MetLife Stadiumin kapasiteetti on komea 82 500.

Vuoden 2026 MM-kisojen kisakaupungit ja stadionit:

USA:
Seattle (Lumen Field) – kapasiteetti: 69 000
San Francisco (Levi’s Stadium) – kapasiteetti: 68 500
Los Angeles (Sofi Stadium) – kapasiteetti: 70 240
Kansas City (Arrowhead Stadium) – kapasiteetti: 76 416
Dallas (AT&T Stadium) – kapasiteetti: 80 000
Atlanta (Mercedes Benz Stadium) – kapasiteetti: 71 000
Houston (NRG Stadium) – kapasiteetti: 72 220
Boston (Gillette Stadium) – kapasiteetti: 65 878
Philadelphia (Lincoln Financial Stadium) – kapasiteetti: 69 796
Miami (Hard Rock Stadium) – kapasiteetti: 64 767
New York City (Metlife Stadium) – kapasiteetti: 82 500

Meksiko:
Guadalajara (Estadio Akron) – kapasiteetti: 49 850
México (Azteca Stadium) – kapasiteetti: 87 523
Monterrey (Estadio BBVA) – kapasiteetti: 53 500

Kanada:
Vancouver (BC Place) – kapasiteetti: 54 500
Toronto (BMO Field) – kapasiteetti: 30 000

Tarkemmat lohkojaottelut ja otteluista kertyneet pisteet löydät Lohkot -sivulta.

Jalkapallo Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa

Yhdysvalloissa on pyritty kehittämään pääsarjaa viime vuosien aikana runsaasti, jotta myös maan jalkapallo menisi eteenpäin. Nyt huuma on poikkeuksellisen kovalla tasolla, koska MLS onnistui houkuttelemaan Lionel Messin Pohjois-Amerikkaan. Argentiinalainen teki sopimuksen Inter Miamin kanssa, joten seuraavat pari vuotta kiima on varmasti ylimmillään MLS:ssä. Myös Kanadan puolelta parhaat joukkueet pelaavat MLS:ää, joten tasokkaita pelejä on luvassa ympäri Pohjois-Amerikkaa.

Kanadan maajoukkue onkin ottanut viime vuosina isoja harppauksia eteenpäin, joten kotikisoissa odotukset ovat varmasti korkealla. Ehdottomasti maan isoin tähti on Bayern Münchenissä pelaava Alphonso Davies.

Meksiko puolestaan tunnetaan parhaiten juuri maajoukkueestaan, joka on tasaisesti nähty MM-kisojen puolella. Maa on pystynyt vuosikymmenten aikana kehittämään laadukkaita pelaajia Euroopan huippusarjoihin, mikä on puolestaan pitänyt maajoukkueen tason korkealla.

Jos viime MM-kisoissa Qatarin paikka turnauksessa oli todella kyseenalainen, koska maan taso oli kaikkea muuta kuin MM-kisojen edellyttämällä tasolla. Tällä kertaa isäntämaat ovat todellakin MM-kisojen arvoisia, sillä jokaisella näistä on mahdollisuus yllättää ja edetä pitkällekin.

USA eteni jo vuoden 2022 MM-kisoissa komeasti pudotuspeleihin. Sen sijaan Kanada ja Meksiko jäivät lohkoon, mutta varsinkin Meksiko oli lähellä pudotuspeleihin pääsyä, mutta maaliero koki joukkueen kohtaloksi.

Historia ja tilastot

Jalkapallon MM-kisojen historia ja alkuperä juontaa juurensa aina vuoteen 1904 asti. Tuona vuonna pystyyn laitettiin kansainvälinen jalkapalloliitto, joka sai nimekseen FIFA. Tuon liiton tehtävänä oli kutsua kokoon maailman parhaat jalkapallomaat ja järjestää näiden välillä MM-kisat.

Ensimmäiset kisat pelattiin vuonna 1930, vasta 26 vuotta FIFAn perustamisen jälkeen. Ensimmäisen kisaisännyyden sai Uruguay, joka myös voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden jalkapallon historiassa. Kisoissa erikoista oli se, että vaikka Uruguay lupasikin tarjota 100-vuotisen itsenäisyytensä kunniaksi eurooppalaisten joukkueiden matkakulut, nähtiin kisoissa kuitenkin vain neljä joukkuetta Euroopasta. Uruguayssa tämä eurooppalaisten joukkueiden nihkeys tätä avunantoa kohti otettiin henkilökohtaisesti, eikä Uruguay osallistunut vuonna 1934 ja 1938 Euroopassa järjestettyihin MM-kisoihin lainkaan. Kummatkin näistä Euroopassa pelatuista kisoista nimiinsä vei Italia.

Toinen maailmansota aiheutti 12 vuoden mittaisen tauon MM-kisojen järjestämiseen. MM-kisojen historiassa merkittävä käännekohta nähtiin vuoden 1950 kisoissa, kun ensimmäistä kertaa jalkapallon MM-kisat pelattiin nykyisinin käytössä olevalla sarja- ja lohkoformaatilla. Brasiliassa pelatuissa kisoissa myös Uruguay teki paluun kisoihin ja vei mestaruuden jälleen kerran nimiinsä.

MM-kisojen osallistujamäärä on kasvanut säännöllisin väliajoin historian aikana. Ensimmäisissä MM-kisoissa mukana oli 13 maata, vuonna 1934 kisat pelattiin 16 maan kesken ja neljä vuotta myöhemmin määrä pieneni yhdellä. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisissä pelatuissa kisoissa mukana oli vain 13 maata, mutta tämän jälkeen aina vuoteen 1982 asti kisat pelattiin läpi 16 maan kesken. Vuodet 1982 – 1994 kisat pelattiin 24 maan kesken, kunnes Ranskassa pelattuihin vuoden 1998 MM-kisoihin osallistujamäärä nostettiin 32 maahan. Tämä on myös nykyinen joukkuemäärä MM-kisoissa.

Qatarin kisat ovat toistaiseksi viimeiset 32 maan kesken pelattavat MM-kilpailut, kun vuoden 2026 kisoista alkaen kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi. Tämä muuttaa myös lohkoissa joukkueiden määrää, sillä nykyisten neljän joukkueiden lohkojen sijaan vuodesta 2026 eteenpäin MM-kisoissa tullaan näkemään 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.

MM-historian menestynein maa on Brasilia. Brasiliassa on päästy juhlimaan mestaruutta jo viisi kertaa MM-kisojen historiassa. Euroopan jalkapallon suurmaat Saksa ja Italia ovat juhlineet mestaruutta neljästi kumpainenkin, Saksan mestaruuksista kaksi on Länsi-Saksan nimissä. Kahden mestaruuden maita on useampi, näihin lukeutuvat Argentiina, Ranska sekä Uruguay. Uruguay onnistui voittamaan kultaa kaksissa ensimmäisissä kisoissa joihin se osallistui, tämän jälkeen Uruguayn maajoukkue ei ole mitaleille yltänyt, vaikka sen riveissä on nähtykin supertähtiä kuten Luis Suarez, Diego Godin sekä Edinson Cavani. Englanti ja Espanja ovat kumpikin voittaneet MM-kultaa kertaalleen. Suurin odotuksin jokaisiin arvokisoihin lähtevän Englannin edellinen ja ainoa mestaruus on vuodelta 1966.

Korkein yksittäisessä ottelussa nähty maalimäärä MM-kisojen historiassa on 12 maalia. Tällainen ottelu nähtiin 1950-luvulla, kun Sveitsi ja Itävalta ottivat mittaa toisistaan. Maalittomia otteluita historia tuntee useampia ja tällaisia on nähty myös todella tärkeissä otteluissa. Vuonna 2014 välieräottelu Argentiinan ja Alankomaiden välillä päättyi maalittomana, vaikka joukkueet tahkosivat kentällä täydet 120 minuuttia. Argentiina eteni finaaliin lopulta voittamalla Hollannin rangaistuspotkukilpailussa.

Hallitseva maailmanmestari on Ranska, joka voitti Venäjällä 2018 järjestetyt MM-kisat. Ranska voitti finaalissa Kroatian lukemin 4-2 maali-iloittelun jälkeen. Ranska näytti pariin otteeseen menevän ottelussa menojaan, mutta Kroatia kampesi itsensä kerta toisensa jälkeen mukaan. Mario Mandzukic toimi epäonnensoturina tehden oman maalin ottelun alkupuolella, mutta kroatialainen osui myös Ranskan verkkoon kertaalleen.

Finaalissa Ranskan viimeiseksi jääneestä neljännestä osumasta vastasi Kylian Mbappe, joka oli kisojen aikaan vasta 19-vuotias. Ranska siirtyi Mbappen maalilla 4-1 -johtoon, mutta Mandzukic kavensi tilanteeksi vain muutamaa minuuttia 4-2 ja noihin lukemiin päättyi myös vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen finaali.

Vuonna 2014 pelatuista Brasilian MM-kisoista jokainen muistaa parhaiten yksittäisenä otteluna varmasti Brasilian ja Saksan välisen semifinaalin. Saksa eteni finaaliin murskaten kisaisännät 7-1. Saksa iski ottelussa ensimmäisellä puoliajalla kuuteen minuuttiin käsittämättömän neljä maalia ja tauolle siirryttäessä tilanne oli jo 5-0. Tämä oli valtava isku Brasilian faneille, jotka odottivat kisaisänniltä Neymarin ja muiden tähtien johdolla sitä kuudetta maailmanmestaruutta.

Finaalissa nähtiin lopulta tasainen ja maaliton vääntö varsinaisen peliajan osalta. Saksan kanssa finaaliin eteni Argentiina, joka onnistui kaatamaan Alankomaat välierässä rangaistuspotkujen jälkeen. Ensimmäiset 120 minuuttia mentiin tuossa välierässä maaleitta.

Myös finaali näytti jo etenevän maalittomana kohti rangaistuspotkuja, mutta Mario Götze oli asiasta toista mieltä. Saksalainen iski pallon vaihdosta aiemmin sisään tultuaan pallon komeasti maaliin ja siirsi Saksan jatko-ottelun jälkimmäisellä puolikkaalla johtoon. Tuo maali riitti lopulta mestaruuteen saakka ja Saksa pääsi juhlimaan neljättä mestaruuttaan.

Vuoden 2022 MM-kisoissa mestaruus meni Argentiinalle, joka voitti ikimuistoisessa finaalissa Ranskan vasta rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Finaali oli todellinen Lionel Messin ja Kylian Mbappen välinen show, sillä supertähdet latoivat maaleja molempiin päihin. Lopulta Messi sai kuitenkin uransa isoimman unelman saavutettua, kun mies johdatti maansa maailmanmestariksi. Samalla Messi sinetöi paikkansa kaikkien aikojen jalkapalloilijana.

Jalkapallon EM-kisat oli ensimmäinen arvoturnaus, jossa Suomi oli mukana. Suomi jäi omassa Euroopan karsintalohkossaan kolmanneksi jääden viimeisellä ottelukierroksella Ukrainan, joka eteni jatkokarsintaan, taakse. Näin ollen MM-kisoissa Huuhkajia ei ole toistaiseksi koskaan vielä nähty.

Jalkapallon MM-kisat ovat perinteisesti liimanneet suomalaisia kesäisin TV-ruutujen ääreen seuraamaan maailman parhaiden pelaajien edesottamuksia maansa väreissä. Kesällä 2021 suomalaiset pääsivät nauttimaan myös Suomen otteista arvokisoissa, kun Huuhkajat oli mukana EM-kisoissa. Koko Suomi eli ja hengitti joukkueen matkassa.

Tulevat MM-kisat pelataan todella kaukana Suomesta, joten matkustaminen paikan päälle on kohtuullisen tyyristä. Näin ollen monet tyytyvät varmasti katsomaan ottelut television välityksellä.

MM-kisojen televisiointi vuonna 2022 tapahtui Suomessa uudella tavalla. Siinä missä yleensä ollaan saatu nauttia YLEn tarjoamista laadukkaista studioista yksinoikeudella, oli Qatarin kisoissa YLEn rinnalla myös toinen suuri tv-toimija toteuttamassa kisoja, kun myös MTV vastasi kisojen televisioinnista Suomeen. Sama hyväksi havaittu kaava jatkuu, sillä jalkapallon MM-kisat 2026 tulevat myös Ylen sekä MTV:n kanavilta.

YLE ja MTV ovat sopineet yhdessä otteluiden näyttämisestä siten, että osa otteluista tullaan näkemään MTV:n kanavilla ja osa C More -suoratoistopalvelussa ja loput YLEn kanavilla sekä YLE Areenassa. Kaikki ottelut tullaan esittämään suorana ja suomeksi selostettuna. Lisäksi jokainen ottelu on katsottavissa jälkilähetyksinä MTV:n ja YLEn suoratoistopalveluissa.

Tarkemmat lähetysaikataulut julkaistaan myöhemmin.

MM-kisat 2026 pelataan 48 joukkueen voimin. Tämä on ensimmäinen kerta historiassa, kun joukkuemäärä on näin suurin. Viimeiset vuosikymmenet ollaan menty 32 joukkueen voimin, sillä vuodesta 1998 lähtien joukkuemäärä on pysynyt tuossa. Tietysti pienempien futismaiden kannalta tilanne on ihanteellinen, koska esimerkiksi Suomen saumat MM-kisoihin nousevat merkittävästi, vaikkakin selviäminen arvoturnaukseen on edelleen todella ison kiven takana.

MM-kisoissa 2026 joukkueet tullaan jakamaan joko kolmen tai neljän maan lohkoihin. Tämä lopullinen formaatti on vielä auki, mutta ennakkotiedot ovat kertoneet kolmen joukkueen lohkoista jo pitkään. Tällöin jokaisen maan ottelumäärä ei muuttuisi aikaisemmista turnauksista. Toki tässä formaatissa huono puoli on se, että luvassa saattaa olla merkityksettömiä otteluita, koska lohkon viimeisiä taistoja ei voida pelata samaan kellonaikaan.

Vuoden 2026 MM-futis on järjestyksessään kolmas MM-turnaus, jossa mukana on Video Assistant Referee, eli VAR. Arvokisojen historiassa on nähty useita tapauksia, joissa kotikatsojat ovat hidastuksista voineet todeta tuomarien ratkaisut virheelliseksi. Joskus nämä virheet ovat tapahtuneet tärkeissäkin tilanteissa ja virheelliset tuomiot ovat pahimmassa tapauksessa ratkaisseet sijoituksia MM-kisoissa. Diego Maradonan ”Jumalan käsi”-tyyppisiä maaleja ei kuitenkaan enää pitäisi olla mahdollista hyväksytysti tehdä, ja siitä pitävät huolen videotarkistukset. Jalkapallofanit muistavat varmasti myös sen, kuinka Frank Lampard teki Saksaa vastaan komean maalin, jota ei kuitenkaan koskaan hyväksytty, sillä kukaan tuomareista ei nähnyt varmuudella pallon ylittävän maaliviivaa. Myöskään tällaisia tilanteita ei tulevaisuudessa MM-kisoissa enää nähdä, kiitos maaliviivateknologian.

MM-kisojen historiassa kovin maalintekijä on Saksan Miroslav Klose, joka on onnistunut maalinteossa huimat 16 kertaa. Klose ohitti tilastossa toisena olevan Ronaldon vuoden 2014 MM-kisoissa Brasiliassa, jotka siis päättyivät lopulta Saksan maailmanmestaruuteen.

Aktiivipelaajista eniten maaleja on saksalaisella Thomas Müllerillä, joka on tehnyt MM-kisoissa kymmenen maalia. MM-kisoissa 2022 siis tuskin tullaan näkemään ainakaan uutta kärkinimeä kaikkien aikojen maalitilastossa, ellei Müller saa Qatarissa huimaa vaihdetta silmään. Müllerin nouseminen edes Klosen kanssa vaatisi kuutta täysosumaa, joka vuoden 2018 MM-kisoissa riitti maalikuninkuuteen.

Maalikuningas vuoden 2018 MM-kisoista oli Harry Kane, joka painoi Englannin paidassa kuusi täysosumaa. Puolestaan vuoden 2022 MM-kisojen maalipörssin voittaja oli Kylian Mbappe, joka iski kahdeksan osumaa.

Eniten maaleja yhdessä MM-turnauksessa on tehnyt ranskalainen Just Fontaine, joka teki vuoden 1958 kisoissa huimat 13 maalia. 2000-luvulla yhden turnauksen maaliennätys on Brasilian Ronaldolla, joka teki vuoden 2002 MM-kisoissa kahdeksan täysosumaa.